A+
Beta

I ja II maailmansodan perintö

1900-luvulla on käyty kaksi maailmansotaa Latviassa jättäen jälkeensä traagista historiaa.  Historian harrastajat voivat lähteä maassamme kunnostetulle entiselle sotakenttätaisteluhaudalle sekä tutustua sotatekniikkaan ja aitoihin tankkeihin, käydä sotilashautausmaalla sekä sodassa kärsineiden muistopaikoilla. 

Sotamuseo

Laajan käsityksen 1900-luvun sodista Latviassa antaa vanhan kaupungin Ruutitorni - Riian keskustassa Sotamuseo. Suuri näyttely on omistettu I maailmansodalle. Saksan hyökkäyksen jälkeen Venäjän tsaari antoi luvan muodostaa latvialaisten jousimiesten pataljoonia, joista tuli myöhemmin uuden Latvian tasavallan armeijan perusta. Latvialaisten jousimiesten pataljoonat erottuivat I maailmansodan rintamilla erikoisella miehuudella ja rohkeudella.

„Näyttelyn tekijät eivät puhu siitä, kumpi puoli oli oikea. Päinvastoin – katsojia kannustetaan päättelemään, että kumpikaan vieraista tahoista ei ollut oikea, ”kertovat II maailmansodalle omistetun näyttelyn suunnittelijat. Tässä näyttelyssä huomion keskipisteenä on ihminen. Aseet, asiakirjat ja mallinuket ovat vain lisänä. Valokuvat, joissa näkyy vankeja leireillä, juutalaisia, joita on tarkoitus ampua, puna-armeijan ja toisen rintaman - Latvian legioonan tulokkaita, ovat järkyttäviä. 

I maailmansodan todisteet

Vaikuttavat I maailmansodan historian todisteet ovat esillä Tīreļpurvsissa. Täällä alkoivat 5. tammikuuta 1917 joulutaistelut, jotka kestivät kuusi päivää (vanhan kalenterin mukaan 23.–29.12.1916). Se oli suurin Venäjän sotilaallinen operaatio I maailmansodassa ja erittäin traaginen sivu Latvian jousimiesten historiassa - 5000 miestä kuoli. Latvialaiset jousimiehet ryntäsivät saksalaisten lampettien läpi sekä löivät viholliset pois asemistaan. Joulutaistelujen museossa on Ložmetējkalnsissa, Tīreļpurvsissa kunnostettu osa saksalaisten lampetin vallia. Museossa on esillä aseita ja sotilaiden arkiesineitä. Erittäin kiehtova on Tīreļpurvsin pienoismalli, joka esittää sen ajan taistelukenttää.

II maailmansodan todisteet

Vuonna 1944 ja 1945 käytiin yksi II maailmansodan kiivaimpia taisteluja Kurzemessa, jossa latvialaiset legioonalaiset taistelivat Saksan armeijan riveissä paitsi puna-armeijaa vastaan, usein myös Neuvostoliiton riveissä olevia maanmiehiään vastaan. Monet joutuivat taistelemaan latvialaisten legioonalaisten riveissä siksi, että Saksa julisti liikekannallepanon Latviassa. Se rikkoi sääntöjä, joiden mukaan liikekannallepano miehitetyllä alueella on kiellettyä. Osa latvialaisista miehistä ilmoittautui vapaaehtoisesti - he eivät halunneet kokea uudelleen sitä hirveää vuotta, jolloin Latviasta karkotettiin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Yksi viimeisistä II maailmansodan laukauksista kuului Salduksen ja Kandavan välillä. 8. toukokuuta 1945 allekirjoitettiin Plāņin kartanossa lähellä Zantea antautumissopimus ja ns. Kurzemen kattilassa oleva sota loppui. Latvialaiset legioonalaiset laskivat aseensa tai lähtivät metsään ja piilottelivat siellä vuosia toivoen, että Länsimaat auttaisivat Latviaa saamaan itsenäisyytensä takaisin.

Nykyään Zanten maakuntaan entiselle rintamalinjalle on tehty Kurzemen linnoitusmuseo, joka vuonna 2008 sisällytettiin Euroopan kulttuuriperintöluetteloon. Museo on liikemies Ilgvars Bruciksen perustama. Hän on kerännyt sotilaallisia ja muita historiallisia esineitä lapsuudestaan asti. Zantessa on kunnostettu sota-ajan juoksuhauta sekä upseerien bunkkeri, jossa on jopa mahdollista yöpyä kesällä. Museossa on esillä molempien maailmansotien pistimiä, kivääreitä, käsiaseita sekä upseerien astiasto. Jokainen armeija on sijoitettu omaan huoneeseensa - saksalaiset, Neuvostoliiton sotilaat, latvialaiset legioonalaiset sekä nykypäivän latvialaiset sotilaat. Kaikki on aitoa, ei minkäänlaisia jäljitelmiä.

Museon kenttänäyttelyssä on sekä „IS – Josifs Staļins” -tankki että konetykki. Kurzemessa alas ammutun puna-armeijan koneen „IL-2” jäänteet ovat hyvin arvokas löytö.

II maailmansodan historiaan voi tutustua myös Moren taistelumuseossa Siguldan lähistöllä. Tällä paikalla oli ns. Siguldan linja – viimeinen linja, jolla Saksan armeija ja latvialaiset legioonalaiset suojelivat Riikaa kiivaissa taisteluissa Neuvostoliiton armeijaa vastaan. He perääntyivät 6. lokakuuta 1944. Museossa on esillä sota-ajan esineiden kokoelma, aseita. Näyttelyn ylpeys on aito Neuvostoliiton tankki – kuuluisa „T–34”. 

Salaspilsin keskitysleiri

Synkkä II maailmansodan todiste - natsien rakentama Salaspilsin keskitysleiri - löytyy läheltä Riikaa. Vuosina 1941 ja 1942 vangittiin noin 1000 juutalaista Salaspilsiin, jossa heidän piti rakentaa keskitysleiri. Suurin osa ihmisistä kuoli sietämättömien olosuhteiden takia. Myöhemmin Salaspilsiin vangittiin ne, jotka tekivät yhteistyötä Neuvostoliiton järjestelmän kanssa, Saksan armeijan karkurit sekä rikolliset. Partisaanien tukemisesta vangittiin Salaspilsiin Valko-Venäjältä karkotettuja perheitä. Historioitsijoiden arvioiden mukaan Salaspilsissa kuoli n. 2000 ihmistä, heidän joukossaan oli yli 600 lasta. Heidän muistokseen rakennettiin entiseen keskitysleiriin valtava veistoksellinen kokonaisuus – yksi suurimpia tämän tyyppisiä monumenttikokonaisuuksia Euroopassa.

Sotilashautausmaa

Latviassa on monta sotilashautausmaata, joilla lepää molempien puolien kaatuneita. Tukumsin maakuntaan Lesteneen on tehty latvialaisten legioonalaisten Veljeskunnan hautausmaa, johon haudattiin uudelleen n. 1000 sotilasta koko Latviasta. Täällä on seinä, johon on kaiverrettu 11 000 kaatuneen nimet. Keskeinen hautausmaan hahmo on „Kotimaa – Äiti – Latvia”.
Monin paikoin Latviaa on I maailmansodan saksalaisten sotilaiden hautausmaita, neuvostoarmeijan veljeskunnan hautausmaa sekä muita sotilaiden lepopaikkoja.
Vaikuttavin sotilashautausmaa on Riiassa vuonna 1936 siunattu Veljeskunnan hautausmaa, jonka keskeinen hahmo on Äiti Latvia. Hautausmaalla palaa ikuinen tuli ja siellä lepäävät I maailmansodan aikana v. 1918 – 1920 kaatuneet. Ensimmäisiä sotilaita haudattiin tänne vuonna 1914.
Veistoksellisen kokonaisuuden on tehnyt kuvanveistäjä Kārlis Zāle, joka on tehnyt myös Vapauden patsaan Riian keskustassa. Joka vuosi 8. toukokuuta Latvian hallinnon edustajat tuovat kukkia Veljeskunnan hautausmaalle kunnioittaen voittoa natseista Euroopassa sekä II maailmansodan uhreja.