A+
Beta

Juhannuksen vietto

Suuri juhla, laulut ja tanssit, kokon luona vietetty vuoden lyhin yö, mystiset rituaalit sekä hieman romantiikkaa - tätä kaikkea on Līgo-juhla tai Jāņi (juhannus). Juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen aikaan 23. ja 24. kesäkuuta. Tämä latvialainen pakanallinen juhla on melkeinpä uutta vuotta ja joulua suositumpi. 

  • Juhannuksen vietto
  • Photo: Jānis Lācis
  • Juhannusateria
  • Photo: Jānis Lācis
  • Tukumsin juhannuksen viettäjät
  • Līgo-kokko Andrupenen maatilalla

Kesäpäivänseisauksella on hyvin vähän tekemistä roomalaiskatolisen kirkon 24. kesäkuuta viettämän Johannes Kastajan syntymäpäivän kanssa. Nykyään vietetyllä juhannuksella on yhä elävät, vanhat pakanalliset perinteet.  Toisille tämä juhla toimii meditaationa esi-isien perinteiden mukaan. Toisille se on tapa puhdistaa sielua ja kehoa laulamalla ja saunomalla, ja toisille se on kunnon ruokaa, tansseja ja riemua.

Vanhan perinteen mukaan vuoden lyhyimmän yön aikana on oltava hereillä kokon luona laulaen juhannuslauluja sekä nauttimalla perinteisiä juhannusruokia - juustoa ja olutta. Uskotaan, että juhannusyönä nukkuvat ovat koko seuraavan vuoden ajan unisia. Kokkoja poltetaan ei ainoastaan maan päällä, vaan myös pylvään päällä - ns. pūdelis (pikitynnyri täynnä polttopuita). Mitä kauemmaksi valo siitä kulkeutuu, sitä kauemmas ulottuu maagisen yön pyhyys ja suoja. Juhannusyönä naiset ja tytöt kantavat kukkaseppeleitä, miehet puolestaan tammenlehtiseppeleitä. Huoneet ja ovet on koristeltu koivun oksilla, navetan ja ladon ovet pihlajan oksilla. Huoneissa tuoksuvat kalmojuuret. Monet juhannuksen viettäjät laittavat 23. kesäkuuta kansallispuvut päälle sekä kokevat perinnerikkaat juhlat voimaa antavana arvoituksena.

Juhannuslauluja eli līgotnes „Līgo!”-kertosäkeineen voi kuulla jo muutama viikko ennen juhannusta. Todellinen juhla kuitenkin vietetään kesäpäivänseisausyönä laulamalla juhannuskokon vieressä (juhannuskokkoja löytyy koko Latviassa melkein jokaiselta kukkulalta ja maatilalta) tai kävelemällä talosta taloon, joissa isännät tarjoavat juustoa ja muita herkkuja.  Perinteisiä juhannusruokia ovat juhannusjuusto ja olut. Juhannuksena tervehditään juhannuslauluilla, ja laulaen suoritetaan erilaisia rituaaleja peltoja ja viljapeltoja kiertämällä hedelmällisyyden edistämiseksi. On olemassa hauskoja ja viisaita lauluja jokaiselle, sillä jokaiseen puutteeseen lauletaan.

Puolenyön jälkeen juhannuslaulut muuttuvat rohkeammiksi - juhannus on vanha hedelmällisyysrituaalien yö. Muutamat toteuttavat vanhaa perinnettä eli juoksevat aamunkoitteessa alastomina pesemään itsensä aamukasteessa. Uskotaan että se, joka juhannusyönä pesee itsensä aamukasteessa, on kaunis ja vahva koko seuraavan vuoden. Tämä perinne on modernisoitu Pedvālessa Sabilen luona sekä Kuldīgassa, jolloin juhannusyönä järjestetään vanhan Venta-joen sillan yli "alastomien juoksu".

Vanhojen uskomusten mukaan saniainen kukkii juhannusyönä hetken. Sitä on mentävä etsimään yksin. Jos löydät sen, koet suuren ilmestyksen. Saniaiskukkaa voi lähteä etsimään kaksistaankin. Voisi sanoa, että juhannusyön lumouksella on tapana parantaa valtion väestötilannetta. 

Riiassakin on mahdollista nauttia juhannustunnelmasta. Muutama päivä ennen juhannusta järjestetään pääkaupungissa Yrttimarkkinoita - villejä lääkekasveja, tammenlehtiseppeleitä, juustoa, olutta sekä juhannuslauluja. Täällä on tarjolla kaikkea, mikä luo juhannuksen tunnelmaa. Päivää ennen juhannusta Riikaan saapuu kansanperinneyhtyeitä koko Latviasta. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan seppeleiden tekemiseen, juhannusleikkeihin ja laulamaan (ainakin „Līgo!”-kertasäkeellä). Toiminta ennen juhannusta on laajinta Riian keskustassa kanavan rannoilla lähellä Vapauden patsasta.