A+
Beta

Kalastajakylät

Latvialaiset kalastajakylät ovat arkkitehtonisesti epätavallisia ja jännittäviä. Jotkut on hylätty, mutta osa toimii yhä edelleen - nämä ovat latvialaisia kalastajakyliä, joissa on mahdollista nauttia meren viehätyksestä, maistaa juuri savustettua kalaa tai lähteä kalastamaan.

  • Kalastajien veneet Enguressa
  • Photo: U. Grantiņš
  • Kalastusverkkojen kuivattamista Pitragsissa
  • Photo: Linda Ziediņa
  • Kuivattuja kaloja
  • Savustetut kalat Bērzciemsissa
  • Photo: U. Grantiņš
  • Košragsin kalastajien talo
  • Photo: Linda Ziediņa
  • Rojas zvejnieki: vienas dienas hronika.

Latvialaisten elämä on vuosisatoja liittynyt mereen, joten ei ihme, että rannikolta löytyy kalastajakyliä. Ajan myötä monista on tullut pieniä satamakaupunkeja, monet puolestaan ovat muuttuneet ulkoilmamuseoiksi.

Itämeren rannikon kylät

Ihan Latvian rannikon eteläosassa on säilynyt Kurzemen kalastajakylä Pape. Kylistä löytyy hiekkadyynien ympäröiminä pieniä kalastajien taloja, joista yhä nykyäänkin löytyy vanhoja kalastusesineitä – veneitä ja verkkoja. Erittäin mielenkiintoinen paikka on Ķoņin kylä Papessa, jossa on esillä vanhoja kalastajien taloja sekä mahdollisuus Latvian etnografisessa ulkoilmamuseossa sivumuseoineen „Vītolnieki” tutustua kalastajien elämään.

Papen ja Liepājan välillä sijaitsee Jūrmalciems Latvian korkeimpine dyyneineen sekä Bernāti, jossa meri tulee aina vain lähemmäksi rannikon rakennuksia. Muutama taloista onkin muuttunut Itämeren niemiksi.

Tyypillinen Kurzemen rannikon kalastajakylä on Pāvilosta, joka on kasvanut pieneksi kaupungiksi. Keskiajalla Saka-joen suulla sijaitsi toimiva satama, mutta Ruotsin ja Puolan sodan jälkeen 1600-luvulla se täytettiin. Satama syntyi uudelleen 1800-luvun lopulla, jolloin Saka-joen pohja ruopattiin. Pāvilostan historiallinen osa on Āķgals – 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennusmalli ainutlaatuisine asetelmineen – kaikki kadut johtavat merelle.

Aktiivilomailua harrastavat surffaajat ja leijasurffaajat suosivat Pāvilostaa sen kovien tuulien takia. Se on loistava paikka muillekin hiljaisuutta ja huollettua ympäristöä etsiville matkailijoille. Pāvilostassa voi nauttia kaloista sekä lähteä merelle kalastamaan. Vanhasta Pāvilostasta ja sen ympäristön historiasta saa tietoja Pāvilostan museosta, joka tehtiin ensimmäiseen kaupungin kivirakennukseen, Ločin taloon, lähelle merta.

Liivinranta

Erilaisia kalastajakyliä löytyy Kurzemen rannikon pohjoisosasta, muinaiselta Liivinrannalta eli "Līvōd rānda", jossa on joskus asunut suomalais-ugrilaiskansa liiviläiset. Täältä löytyy 12 kylää – jokaisella oma viehätyksensä.

Esimerkiksi Ovišissä oli joskus kapearaiteisen rautatien pääteasema, mutta nykyään täältä löytyy muutama yksityistalo, jotka ovat mielenkiintoisia vanhojen rakennusten ja ainutlaatuisen aitajärjestelmän ansiosta. Lūžņa ulottui joskus muutaman kilometrin pituudelle ja siellä rakennettiin jopa laivoja. Miķeļtornissa sijaitsee ainoa nykyaikainen liiviläisten kylän kapakka sekä Baltian korkein majakka - Miķeļbāka. Lielirbe on joskus ollut toimiva keskus, jossa rakennettiin purjeveneitä. Nykyään se on hiljainen merenranta Irbe-joen rannalla.

Yksi vanhimpia liiviläisten asutuspaikkoja on Sīkrags, joka on nykyään nimetty kansalliseksi kaupunkisuunnittelumonumentiksi. Mazirbe oli aikoinaan isoin liiviläisten asuinpaikka Kurzemessa, nykyään siellä sijaitsee liiviläisten kulttuurikeskus.

Košragskin on kaupunkisuunnittelumonumentti. Pitrags on merkittävä hiekkasärkillä olevien uponneiden laivojen ansiosta, joiden jäänteitä huuhtoutuu myrskyllä rantaan. Saunags on suosittu kesänviettäjien lomapaikka. Tässä kylässä on säilynyt keskiaikainen hautausmaa. Vaiden kylän „Purvziedin” talossa on esillä paikallisen metsänhoitajan Edgars Hausmaniksen ainutlaatuinen metsäeläinten sarvikokoelma.

Kurzemen niemimaan pohjoisin piste on Kolka – vanha liiviläinen kalastajakylä, jossa Neuvostoliiton aikana oli yksi Latvian tärkeimpiä kalatehtaita. Nytkin siellä savustetaan kaloja, joista kesäisin Kolkassa vierailevat lomailijat pitävät. Kolkassa on tehty Zītarun taloon „Liiviläisten keskus”, jossa on esillä liiviläisten talousesineiden kokoelma. Viimeinen Pohjois-Kurzemen liiviläisten kylä on Melnsils. Siellä on muutama muinainen paikka. Baķupīte-joen rannoilta, korkeilta dyyneiltä avautuu kaunis maisema Kolkan niemelle.

Kurzemen rannikon kylät

Kalastajien kyliä löytyy erittäin paljon Riian lahden Kurzemen rannikolta. Roja onvanha satama, ja sitä käyttivät jopa viikingit. Siitä todistavat vanhat hautapaikat Roja-joen rannoilla – ns. pirun veneet. Kurzemen herttuakunnan aikana Rojassa rakennettiin laivoja. Nykyäänkin siellä on vilkasta elämää – kalastajat lähtevät merelle; kuljetetaan tavaroita; satamasta saa vuokrata aluksen, jonka kyydissä vierailla mielenkiintoisella Ruhnun saarella Riian lahdella. Rojassa sijaitsee Merikalastusmuseo. Osoitteessa Celtnieku ielā 5 on esillä yksityinen purjevenemallien kokoelma (puh. +371 29234345). Lisätietoja lomailumahdollisuuksista Rojassa löytyy matkailukeskuksesta.

Matkalla Rojasta Mērsragsiin sijaitsee Kaltene – pieni kylä, joka on merkittävä Kurzemelle epätavallisten muutaman kilometrin pituisten kivisten rantojen ansioista. Latvian rannikon toiseksi isoimman kallioniemen, Mērsragsin, lähistölle on kasvanut samanniminen paikkakunta kalastus- ja purjevenesatamineen. Mērsragsissa harjoitetaan kalanjalostusta. Lisäksi rannikon niityt ovat merkittävä lintujen kokoontumispaikka.

Enguren kalastajapaikan nimen voi liivin kielestä kääntää „nahkiaisten paikaksi”. Engure on lomailijoiden keskuudessa suosittu paikka merenrannan leirintäalueiden ja purjevenesataman, josta voi purjehtia Ruhnun saarelle, ansiosta. Enguren ja Mērsragsin välillä parin kilometrin päässä merestä sijaitsee Enguren järvi – kalaisa laguuni, joka on Latvian kolmanneksi isoin järvi sekä tärkeä lintujen pesimispaikka. Tästä syystä osa järveä on luontoreservaattia, johon on rakennettu muutamia lintujentarkkailutorneja ja luontopolkuja. Enguren luonnonpuiston hallintokeskus sijaitsee Bērzciemsissa.

Vain 50 km:n etäisyydellä Riiasta Riian lahden lounaisrannikolla sijaitsee kalastajakyliä, jotka ovat suosittuja kesänviettäjien ja lomailijoiden keskuudessa. Jokainen osaa arvostaa Riian läheistä sijaintia, hyvää infrastruktuuria, hiljaisuutta, hiekkaista rannikkoa sekä vihreitä mäntymetsiä. Ķesterciems, Plieņciems, Apšuciems, Klapkalnciems, Ragaciems, kalaisan ja onkijoille sopivan Kaņieris-järven lähellä sijaitseva Lapmežciems sekäBigauņciems– ne tarjoavat mainiota lomailua: sienestystä ja marjastusta, kalastamista ja onkimista, kalojen savustamista ja nauttimista. Näistä kylistä löytyy majataloja, leirintäalueita sekä mahdollisuus vuokrata mökkejä.

Vidzemen rannikon kylät

Riian lahden itäosassa eli Vidzemen rannikolla on muutama kalastajakylä, joissa kannattaa vierailla. Vain 40 km:n etäisyydellä Riiasta sijaitsee Saulkrasti – suosittu lomailupaikka, joka on muodostunut monien kalastajakylien paikalle. Saulkrastin keskustaan on kunnostettu uimaranta, Inčupen vieressä on yksi kauneimpia luontokohteita – Valkoinen dyyni, josta Saulkrastin keskustaan vie maisemallinen Saulrietin polku. Saulkrastissa sijaitsee ainutlaatuinen polkupyörämuseo, jossa on Latvian ainoa vanhojen polkupyörien kokoelma sekä muutama ravintola ja kahvila.

Taiteilijat ja valokuvaajat suosivat Zvejniekciemsiä ja sen kivistä rannikkoa. Joskus Skulteoli Vidzemen ensimmäinen satama. Nykyään se on isoin Latvian pienistä satamista.

Vidzemen rannikon pohjoisosassa sijaitsevat Salacgrīva ja Ainaži. Salacgrīvan satamassa siirretään puutavarakuormia ja siellä on sekä kalastus- että purjevenesatama. Salacgrīva ylpeilee loistavalla uimarannalla, hotelleilla ja kapakoilla, joissa tarjotaan paikallisten kalastajien saaliita.

Ainaži sijaitsee ihan Viron rajan lähellä. Se on historiallinen paikka, jonne vuonna 1864 perustettiin ensimmäinen Latvian merikoulu. Nykyään menneisyydestä kertoo Ainažin merikoulun museo. 

  • Papen järven rannalla on mahdollista nähdä villihevosia ja villilehmiä, erityisesti tarkoitusta varten rakennetusta tornista taas muuttolintuja....
  • Miķeļbāka, korkeudeltaan 62 metriä, on rakennettu vuonna 1884. Se on korkein majakka Baltiassa. Majakkaan on tehty näköalatasanne 56 m:n...
  • Rojas Jūras zvejniecības muzejs
    Roja on vanha kalastajakylä. Täältä löytyy eläviä merenkulkuperinteitä. Samalla Roja tarjoaa kaikenlaista kivaa myös turisteille ja lomailijoille!...
  • Svētciemsin ja Vecsalacan kartanon tontille kasvoi kylä, joka vuonna 1928 sai kaupunkioikeudet. Salacgrīvan museon toiminnassa erityishuomio...