Olet täällä

Kansanperinnejuhlat

Kansanperinteen harrastajat harrastavat sydämestään. Se ei ole pelkkää ohjelman esittämistä lavalla, vaan elämäntapa sekä olennainen osa henkilöllisyyttä. Kansaperinteistä kiinnostuneiden mielestä nämä tapahtumat ovat unohtumattomia seikkailuja.  Ne ovat nautintoa korvillekin - laulu, iloinen äänien sorina ulkokahviloissa tai teltoissa, joissa sekä osallistujat että katsojat nauttivat yhdessäolosta.  

Kansanperinteen harrastajat harrastavat sydämestään. Se ei ole pelkkää ohjelman esittämistä lavalla, vaan elämäntapa sekä olennainen osa henkilöllisyyttä. Se lumoaa. Valokuvauksen harrastajien näkökulmasta kansanperinnetapahtumat ovat todellisia löytöjä. Ne ovat nautintoa korvillekin - laulu, iloinen äänien sorina ulkokahviloissa tai teltoissa, joissa sekä osallistujat että katsojat nauttivat yhdessäolosta. 

Folkloristit ovat yleensä hyvin mielenkiintoisia ihmisiä, joilla on harmoninen elämänkatsomus sekä kansan perinteiden ja historian tuntemusta. Tutustuminen heihin sekä keskustelut heidän kanssaan antavat nähdä elämää ihan uudella tavalla.

Itämeren alueen suurin kansainvälinen kansanperinnefestivaali „Baltica” järjestetään vuorotellen yhdessä kolmesta Baltian maasta. Latviassa se pidetään siis joka kolmas vuosi. Edellinen festivaali järjestettiin vuonna 2009, seuraava on vuonna 2012. Kansanperinneyhtyeet osallistuvat Laulu- ja tanssijuhliin sekä pienempiin kansanperinnefestivaaleihin eri kaupungeissa ja kylissä ympäri Latviaa.

Joka vuosi lokakuun kolmantena lauantaina Alūksnen seudun Ziemerun kylän Māriņkalns-kulttuuritalossa järjestetään perinteisiä kieli- ja kansaperinnejuhlia. Vastaavia tapahtumia riittää muissakin kylissä, joissa kansanperinneyhtyeitä toimii aktiivisesti. Koko Latvian alueella tapahtuva lasten kansanperinnefestivaali „Pulkā eimu, pulkā teku” on hyvin suosittu.

Mielenkiintoisista elämyksistä, Aurinkotaistelun miekkataistelusta etnorockiin, on mahdollista nauttia Aurinkotaistelun muistolle ja Baltian yhtenäisyydelle omistetulla Baltian aurinko (Baltijas saule)-festivaalilla. Festivaali järjestetään Riian Zaķusalassa, jossa kokoontuu nuorison, folkloristien, historian harrastajien sekä vanhojen taistelujen seurueet.

Zemgalelaisten juhla alkaa Tērvetessa elokuun toisena lauantaina. Alueelle rakennetaan muinais-tyylinen asutus, jossa kansaperinneyhtyeet ja taistelukerhot Latviasta, Liettuasta, Virosta, Valko-Venäjältä ja Suomesta esittelevät 800–1200-lukujen elämää sekä zemgalilaisten ja ristiretkeläisten taisteluja. Kahden päivän aikana kohtaatte erilaisia historian harrastajien kerhoja sekä voitte kokeilla vanhoja ammatteja ja nähdä muinaisia miekkataisteluja.

Zemgalelaisten juhla pidetään Tērveten Kansallispuistossa, joka on saanut Euroopan mainion matkakohdepalkinnon EDEN. Puisto on saanut ihania arvosteluja ulkomaalaisilta.

Juhlia ja kansanperinnettä on mahdollista kokea perinteisen juhlan aikana, esimerkiksi juhannuksena 23. päivänä kesäkuuta. Juhlat alkavat viikkoa ennen juhannusta sekä isoissa kaupungeissa että pienissä kylissä ja ostoskeskuksissa. Juhliin osallistuvat kansanperinneyhtyeetkin. Kokeakseen todellisia elämyksiä juhannuksen viettämisestä on juhlittava kansanperinneyhtyeen kanssa.

Venäläisten juhlasta, Masļeņicasta, kannattaa nauttia Riian kansanperinneyhtyeen „Iļjinskaja pjatņica” kanssa. Yhtye sulautuu Latvian kansanperinne-elämään esimerkiksi jouluna, jolloin perinteisesti vedetään pölkkyä ympäri Vanhaa Riikaa.

Folkloristien keskuudesta löytyy paljon uuspakanoita - latvialaisen kansanuskonnon seuraajia. Folkloristit ja uuspakanat sekä ylläpitävät että yrittävät palauttaa parempaa ymmärrystä Jumalasta. Se ei perustu pelkoihin Jumalan rangaistuksesta vaan pitää Jumalaa rakastavana, kaikkialla olevana voimana. Folkloristien keskuudessa riittää kristittyjäkin. Erityisesti Latvian itäosassa Latgalessa Jumalan tuntemus on kietoutunut katolilaisiin perinteisiin.

Mielenkiintoisia kansanperinteitä on kehittynyt Latvian länsiosassa Kurzemen katolilaisella Suitilaisen seudulla. Yksi Latvian vanhimpia kansanperinneyhtyeitä – "Suitu sievas (Suitien naiset)" on esiintynyt vuodesta 1924. Yhtye on kuuluisa sekä muinaisten burdonis-laulujen että nokkelien sanoituksien ja terävän kielen ansiosta. Erottamaton värikkään kansallispuvun osa on sen valtava rintaneula (halkaisijaltaan jopa 15 cm) sekä mielenkiintoisilla kuvioilla ja rohkeilla väreillä kudotut sukat. Vuonna 2004 järjestettiin Alsungassa ensimmäinen kansainvälinen Burdonis-festivaali, vuonna 2010 pidettiin jo kolmas festivaali. Suitinaisille tunnusomaista laulamista ēēēēēōōōōō kutsutaan tieteellisessä terminologiassa burdoniksi. Burdons on yksi kansanmusiikin (sekä laulu että instrumentaali) vanhimpia muotoja, jota ei ole mahdollista oppia nuoteista. Sen juuret ulottuvat kulttuuriin ennen kristillisyyttä asti. Elävänä perinteenä se on tavattavissa Baltiassa, Balkanilla, Karpaateilla, Georgiassa sekä Pyreneiden niemimaalla.

Viimeksi päivitetty: 
16.10.2014