A+
Beta

Katoliset kirkot

Katolilaisuus on yksi Latvian suurimpia kristillisiä uskontoja; sen arkkitehtonisesti upeat kirkot säilyttävät ainutlaatuisia kirkkotaiteen arvoja. Roomalaiskatolilaisten pyhäkkö on Aglonan basilika, johon vuosittain Pyhän Neitsyt Marian taivaaseen vastaanottamisen päivänä 15. elokuuta saapuu satoja tuhansia pyhiinvaeltajia Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja muista maista.

  • Jelgavan Marian katolinen kirkko
  • Photo: Dainis Bruģis
  • Aglonan basilika
  • Photo: Kristina Stalnionyte
  • Rēzeknen Pyhän Jeesuksen Sydämen roomalaiskatolinen katedraali
  • Viļakan roomalaiskatolilaisten kirkko

Saksan kaanonin ja kronikoitsija Bremenin Adamin todistuksien mukaan yritykset tuoda kristinusko Baltiaan alkoi jo 1100-luvulla, jolloin Latvian lännessä, Kurzemessa, rakennettiin Tanskan kuninkaan kannustuksesta ensimmäinen puukirkko vuonna 1070. Tässä vaiheessa käsite 'kristinusko' tarkoittaa 'katolilaisuutta'. Kristillisen viestin Itä-Latviaan toivat ensimmäisinä venäläisortodoksiset lähetyssaarnaajat Polockista. 1200–1400-luvulla muodostui Liivinmaan alueelle Riian arkkihiippakunta, johon kuului 40 seurakuntaa. Nykyään Latviassa on 247 katolilaista seurakuntaa - kaupungeissa isoja, pienemmissä kunnissa pieniä, mutta kaikki yhtä vahvasti uskonnollisia.

Katolilainen Latgale

Latgale on Latvian katolilaisuuden keskus – siellä on eniten seurakuntia ja kirkkoja. Itä-Latviassa sijaitsee myös Aglonan basilika. Pyhän Neitsyt Marian taivaaseen vastaanottamisen päivänä saapuvat pyhiinvaeltajat koko Itä-Euroopasta sinne. Vuonna 1993 Aglonan pyhällä paikalla vieraili ja sen siunasi Rooman paavi Johannes Paavali II.

Tyypillisiä Latgalen symboleita ovat krusifiksit, joita on sijoitettu sekä kyliin, yksityistaloihin että peltojen viereen. Joka kevät uskovaiset kokoontuvat krusifiksien luona ja laulavat toukokuun lauluja eli omalaatuisia kansan liturgioita.

Latgale on täynnä yllätyksiä myös heitä varten, jotka vierailevat kauniissa kirkoissa. Niitä on niin monta, ne ovat todella upeita ja vilpittömiä! Alkaen pienistä puurakennuksista aina isoimpiin, komeisiin ja valkoisiin katedraaleihin kaksine torneineen.

Kirkkain Latgalen barokkiarkkitehtuurin malli on Krāslavan Roomalaiskatolilainen kirkko. 1850-luvulla alkoivat kivikirkon, josta piti tulla Inflantian piispan asuinpaikka, rakennustyöt italialaisen arkkitehti A. Parokon suunnitelman mukaan.

Sen perustaja oli kreivi Plāterit. Kirkossa on 13 alttaria. Alttarin freskon „Pyhä Ludvig lähtee ristiretkelle” on tehnyt italialainen taiteilija Filippo Castaldi. Myöhemmin pääalttaria täydennettiin samannimisellä puolalaisen taitelijan J. Mateikon alttaritaululla. Vuonna 1775 kirkon alle tehtiin kreivi Plāterien hautaholvi. Kirkossa säilytetään Pyhän Donatin muistoesineitä, jotka paavi Pija VI:n luvalla tuotiin Rooman katakombista vuonna 1775. Vuonna 1790 perustettiin Pyhän Donatin juhlat, jotka järjestetään aina ensimmäisenä sunnuntaina Pyhän Pietarin päivän jälkeen. 1757–1844 kirkossa toimi Hengellinen koulu, joka oli ensimmäinen korkeakoulutuslaitos Latviassa.

Vuonna 2003 restauroitiin kirkon alttaritaulu, puolalaisen taiteilijan J. Mateikon vuonna 1884 maalaama „Pyhä Ludvig lähtee ristiretkelle”, jonka alta löytyi ainutlaatuinen samanniminen fresko. Freskon oli maalannut italialainen Filippo Castaldi. Nykyään molemmat taideteokset koristavat kirkon pääalttaria.

Pasienen pyhän Ristin roomalaiskatolista kirkkoa Zilupen maakunnassa pidetään yhtenä Latgalen ja koko Latvian parhaimmista kirkkorakennuksista. Se rakennettiin 1860-luvulla J. Borhin tuella puolalaiseen barokkityyliin ja sen piti alun perin toimia dominikaaniluostarin kirkkona. Pasienen kirkko on säilynyt nykypäivään saakka miltei muuttumattomana; se ylpeilee upealla rokokootyylisellä sisustuksella. Pasienen kirkossa järjestetään vuosittainen kirkkomusiikkifestivaali sekä puolalaisten päivät.

Daugavpilsin 1800-luvun puolivälissä rakennettu Pyhän Pietarin roomalaiskatolinen kirkko muistuttaa arkkitehtonisesti Pyhän Pietarin basilikaa Vatikaanissa.

Barokkityyliin rakennettu Dagdan Pyhän Kolminaisuuden katolinen kirkko on kansallinen arkkitehtuurimonumentti. Latgalen ollessa Puolan Liivinmaan osa Dagdassa asuivat varakkaat ja vaikuttavat Hilzenin aatelismiehet, joiden tuen avulla tämä upea kirkko rakennettiin1840-luvulla.

Puukirkot

Miniatyyrinen, erittäin kauniissa paikassa, Incdrica-joen laskukohdassa Daugava-jokeen (n. 20 km itään Krāslavasta) sijaitseva, 1600-luvun lopulla rakennettu Indrican Johannes Kastajan katolinen kirkko on erittäin unohtumaton.

Se on yksi vanhimpia Latgalen puukirkkoja. Indrican kirkon rakensivat paikalliset mestarit Plāterin kreivien rahoilla, ja siinä selvästi näkyy halu seurata klassisen arkkitehtuurin malleja.

Keskeisen alttarin puuveistokset ovat Stelmužen eli Subaten puuveistäjien koulumestarien tekemiä. Ainutlaatuinen omaperäisyys heidän töissään on naivismin läsnäolon ansiota barokkimuodoissa ja motiiveissa. Kirkon puuveistosten vastakohtana on taulu "Pyhä Maria Magdalena" (1700-luvun kolmas neljännes) alttarin yläosassa. Aito rokokoomaalauksen mestariteos!

Huomiota ansaitsee myös Bērzgalen katolinen kirkko (1800-luvun puolivälistä), joka sijaitsee lähellä Aglonaa. Se on Latgalelle tyypillinen barokkityyppinen puukirkko kaksine torneineen. Sisustus on säilynyt 1700-luvulta.

Pyhän Jaakobin katedraali Riiassa

Riian arkkitehtonisesti upein katolinen kirkko on Latvian tasavallan parlamenttitalon (Saeiman) vieressä sijaitseva Pyhän Jaakobin katolinen katedraali. Pyhän Jaakobin kirkon rakennustyöt alkoivat 1200-luvun alussa varhaisgoottilaistyyliin. Tällä suhteellisen pienellä kirkolla on ilmeikäs hoikka torni, joka on muita torneja paremmin säilyttänyt Riian keskiaikaisille kirkoille tunnusomaisen pyramidimuodon. Nykyään Pyhän Jaakobin kirkko on roomalaiskatolisen kirkon arkkipiispan katedraali.