Olet täällä

Linnat ja kartanot

Latvia ei ole ikinä ollut valtava kuningaskunta, mutta mekin voimme ylpeillä vanhoilla linnoituksilla, upeilla linnoilla ja loistavilla kartanoilla. Yllättäen Latviassa on säilynyt satoja muinaisaikojen todisteita, joista jokaisella on oma historiansa, oma erikoistarinansa, sekä oma jännittävä arkkitehtuuri ja ainutlaatuisuus.

Ensimmäiset linnat rakensivat Latviassa vanhat balttikansat - jo yli 1000 vuotta sitten rakensivat kuurilaiset, zemgalelaiset, latgalilaiset ja liiviläiset jyrkkiin linnamäkiin puulinnoja, jotka suojelivat niiden asukkaita vihollisilta. Kaikki nämä linnat tuhoutuivat 1200–1500-luvuilla, jolloin ristiretkeläiset valloittivat Latvian alueen - silloin nousivat ensimmäiset Saksan ritareiden ja piispojen muuratut linnat Latviassa.

Monet näistä, jotka rakennettiin 1200–1500-luvuilla, ovat olleet lukemattomissa sodissa ja muuttuneet kauan sitten valtaviksi linnanraunioiksi, mutta monet niistä yllättävät nykypäivänäkin suurenmoisuudella ja muurien valtavuudella. Esimerkiksi, Turaidan linna, jonka punaiset muurit ulottuvat koko upean Gauja-joen laakson yli, tai Bauskan linna, joka on osittain uudistettu, tai kokokaan uudistettu Ventspilsin ritarikunnan linna.

Latvian merkittävin — Riian linna — on yhä edelleen säilyttänyt paljon vuoden 1515 muodosta ja toimii nykyään Latvian valtion presidentin asuinpaikkana.

Jokaisella linnalla on oma kertomuksensa, se on useasti hyvin traaginen. Esimerkiksi Cēsiksen keskiajan linna. Vuonna 1577 Liivinmaan sodan aikana linnan oli piirittänyt Venäjän tsaarin Iivana Julman joukko. Cēsiksen asukkaat olivat tietoisia Iivana Julman julmuudesta, eivätkä halunneet antaa periksi, joten viiden päivän ja yön ammunnan jälkeen he olivat valmiita kuolemaan. Kolmesataa korkeasukuista miestä ja naista kokoontui linnan saliin ja laittoi neljä ruutitynnyriä sen alle. He rukoilivat Jumalaa, ottivat vastaan viimeisen ehtoollisen, lohduttivat toisiaan ja räjäyttivät itsensä. Cēsiksen linnan jäljellejääneet paksut, muuratut seinät ja valtaistuimet ovat nähtävillä nykypäivänäkin.

Vaikean keskiajan jälkeen Latviassa alkoivat paikallisten aatelismiesten asuinpaikat kasvaa kuin sienet sateella - he kilpailivat varakkuudella ja suuruudella rakentamalla upeita kartanoita, jotka muistuttivat linnoja. Kurzemen herttuat rakensivat puolestaan ihan aidot linnat. Esimerkiksi Venäjän hovin arkkitehdin, Francesco Bartolomeo Rastrellin, suunnittelema Rundālen linna — Euroopan-laajuinen barokki- ja rokokoohelmi — lumoaa yhä edelleen komeudellaan. 1600-luvulla siellä järjestettiin upeita tanssiaisia; se oli Kurzemen herttuan Biironin linna. Nykyään uudistetussa Valkoisessa salissa nuoripari voi tanssia ensimmäistä tanssiaan.

Monet kartanot ovat säilyttäneet tai saaneet takaisin loistonsa. Oli aikoja, jolloin linnat olivat kylien keskipisteenä, joissa tapahtui koko taloudellinen ja kulttuurielämä. Dikļi-kartanossa pantiin alulle latvialainen teatteri vuonna 1818, jolloin maalaispojat ohjasivat ja näyttelivät Friedrich Schillerin "Rosvot". Nykyään uudistetut kartanot ovat hyviä paikkoja aloittaa Latvian seutujen kiertue. Linnoissa ja kartanoissa on mahdollista hemmotella itseään hieronnalla tai kylpylähoidolla. On myös mahdollista kalastaa vanhoissa paronien lammissa, nauttia aristokraattisista aterioista pubeissa, viineistä vanhojen kellareiden holvistojen alla, ajeluista hevosvaljakolla tai talvella rekiajeluista. Saadaksenne kokonaiskuvan Latvian linnoista ja kartanoista sekä niiden nähtävyyksistä, katsokaa seuraavasta osiosta.

Viimeksi päivitetty: 
18.12.2014