Olet täällä

Luterilaiset kirkot

Luterilaisuus on yksi Latvian kolmesta suurimmasta uskontokunnasta. Latvian evankelisluterilaisessa kirkossa on 288 seurakuntaa pääsääntöisesti Kurzemessa, Zemgalessa ja Vidzemessä.

Kirkko on yksi isoimpia Latvian maiden ja rakennusten omistajia. Monet luterilaiset kirkot ovat merkittäviä arkkitehtuurimonumentteja ja kirkkotaidevarastoja. Itsenäisyyden uudistamisen jälkeen rakennettiin kuusi uutta kirkkoa. Monet kirkot kunnostettiin raunioista.

Tällä hetkellä Latviassa rakennetaan viittä uutta luterilaista kirkkoa. Samaan aikaan kerätään lahjoituksia niitä varten.

Kirkon jakauduttua roomalaiskatolisiin ja protestantteihin Latvia, joka oli pitkän aikaa Saksan kulttuurin vaikutuksessa, liittyi 1500-luvulla luterilaiseen uudistukseen ja luterilaiseen kirkkoon. Ensimmäiset luterilaiset seurakunnat muodostuivat Riiassa vuonna 1521 Pyhän Pietarin kirkkoon Andrejs Knopkensin sekä vuonna 1522 Pyhän Jaakobin kirkkoon Silvestrs Tegetmeijersin johdolla.

Niistä molemmista tuli ensimmäiset Riian ja koko Liivinmaan evankeliset papit.

Mahtavat Riian kirkot

Luterilaisten kirkkojen historiaa ei voi mitenkään erottaa katolilaisten ja ortodoksisten kirkkojen historiasta. Vuosisatojen varrella on monissa seurakunnissa isännöinyt kaikki kolme kirkkokuntaa – aina maallisen vallan vaihduttua, riippuen sen virallisesta uskonnosta, vaihtui myös tuki kirkolle sekä rohkaisu kääntyä toiseen uskontoon jne.

Esimerkiksi Riian tuomiokirkko on Latvian evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispan katedraali, jossa pidetään konsertteja ja jossa on mahdollista nähdä vanhoja holveja. Kirkon ilmiömäisen akustiikan sekä korkealaatuisen urkumusiikin ansiosta Riian tuomiokirkko on nykyään maailmankuulu konserttisali. Kirkon peruskivi muurattiin vuonna 1211, ja nykypäivään saakka kirkossa on säilynyt suhteellisen paljon todisteita keskiaikaisesta sisustuksesta. Riian tuomiokirkosta on tullut kuuluisa vuosina 1883–1884 EFWalcker & Co –nimisen yrityksen rakentamien urkujen ansiosta, jotka on todettu yksiksi maailman arvokkaimmista historiallisista uruista.

Pyhän Pietarin kirkko erottuu korkeimmalla Vanhan Riian tornilla. Toiseen maailmansotaan saakka tämä kirkkotorni on useasti palanut, tuhottu sekä kunnostettu, ja sitä pidettiin yhtenä Euroopan korkeimmista puurakennuksista (120,7 m). Sodan jälkeen kirkko kunnostettiin ja puurakenteiden sijaan käytettiin metallia. Nykyään torni on 123,25 m korkea. Hissi kuljettaa vierailijat toiseen galleriaan 72 m:n korkeuteen.

Kurzemen yllättävät kirkot

Kurzemesta löytyy monta kaunista puuleikkauskoristeilla koristeltua luterilaista kirkkoa. Tämän alueen käsityöperinteet olivat niin loistavia, että niitä kutsuttiin erityiseksi Kurzemen kouluksi. Ammattitaito, jolla on tehty puuleikkauskoristeita sekä seinä- ja kattomaalauksia puhumattakaan urkujen suunnittelemisesta barokki- ja rokokootyyliin, yllättää jokaisen, joka avaa näiden ulkoisesti pidättyväisten kirkkojen raskaita ovia.

Liepājan keskustassa sijaitsee yksi kauneimpia myöhäisbarokkityylisiä Latvian kirkkoja: Liepājan Pyhän Kolminaisuuden luterilainen kirkko (1742–1758). Kirkossa on loistava barokkityylinen sisustus, 1100 istumapaikkaa, 55 m korkea kellotorni ja Latvian suurimmat historialliset urut (131 rekisteriä, 4 manuaalia ja yli 7000 pilliä; vuoteen 1912 asti urkuja pidettiin maailman isoimpina), jotka toimivat edelleen.

Vanhimmassa Liepājan kirkossa - Pyhän Annan kirkossa (ensimmäisen kerran mainittu historiankirjoissa vuonna 1508) on säilynyt yksi Latvian barokkiveistäjien mestariteoksista – Ventspilsin telakan puuveistäjän Nikolass Sēfrenss nuoremman vuonna 1697 tekemä alttari. Kirkko ylpeilee myös uruilla, jotka ovat Latvian kolmanneksi isoimmat.

Kuldīgan Pyhän Katriinan kirkko on ensimmäisen kerran mainittu kirjoissa vuonna 1252, mutta vuosisatojen myötä se on palanut ja kunnostettu. Pyhän Katriinan kirkko oli Kurzemen ja Zemgalen herttuakunnan ensimmäisen pääkaupungin Kuldīgan hovin kirkko. Kirkon alttari ja kanslia, jotka 1660–1663 teki kuuluisa Ventspilsin puuveistäjä Nikolassa Sēfrenss vanhempi yhdessä puuseppä Engelein Tisenin kanssa, ovat loistavia manierismityyliin tehtyjä taideteoksia. Upeat urut (tehty 1712–1715) suunnitteli Kornelijs Raneuss nuorempi.

Kaukana kaupungin hyörinästä Aizputen maakunnassa puiden ympäröimänä sijaitsee pienehkö Apriķin kirkko, jota syystäkin pidetään Kurzemen kirkkotaiteen helmenä.

Kivikirkko on rakennettu 1600-luvun alussa. Upean sinivalkoisen ja kultaisen sisustuksen se sai 1700-luvun puolessa välissä. Apriķin kirkon sisustusta kutsutaan paitsi Kurzemen kirkkojen ylpeydeksi, myös korkean luokan kansan taideteokseksi, sillä historia todistaa siitä, että Apriķin kirkon rakentamiseen osallistuivat kuurin maalarit, paikalliset puusepät sekä puunveistäjät. Sisustuksen tyyleissä näkyy rokokootyyli, mutta eräissä veistoksellisissa ja koristeellisissa koristeissa on loistavia barokkityylisiä ominaisuuksia.

Vanhimmat esineet ovat vuonna 1710 tehdyt parvet, joille on sijoitettu urut. Herrojen loosi on koristeltu runsaasti puukaiverruksilla sekä maalattu siniseksi, valkoiseksi ja kultaiseksi. Erikoinen on rokokootyyliin tehty, puuhun leikatuilla kukilla koristeltu kanslia. Keskellä alttaria on krusifiksi, jonka molemmin puolin sijaitsee kukkaköynnöksillä maalattuja pylväitä, joiden joukkoon on tehty Marian ja Pyhän Magdaleenan veistokset. Apriķin kirkon sisustuksen tekee vielä kauniimmaksi katto - allegorisia maalauksia, jotka on sijoitettu pilvien joukkoon. Jos katsotte niitä kohti tuntuu että valaistus laskee yllenne.

Kurzemen helmenä pidetään 1600-luvun loppupuolella rakennettua Ugālen luterilaista kirkkoa (27 km Ventspilsistä lähellä Riika - Ventspils -tietä). Kirkon barokkityylisen alttarin, kanslian sekä saarnatuolin on tehnyt vuonna 1698 Riian taitelija Johans Daniels Saua, mutta kauniit urut on suunnitellut (1697–1701) ventspilsiläinen Mihaels Markvarts. Valtavat plastiset akantit, kukkaköynnökset mehevillä hedelmämuodostelmilla sekä soittimia soittavat pyöreät enkelit viittaavat barokkityyliin ja samalla taiteilijan yksilöllisyyden korkeampaan täydellisyyteen.

Kurzemen kirkko... Riiassa sekä torni ilman kirkkoa

Jos olet suunnitellut lyhyempää aikaa matkustaaksesi ympäri Latviaa, Riiassakin saa käsityksen Kurzemen luterilaisista kirkoista. Vierailkaa Etnografisessa ulkoilmamuseossa , jossa vuodesta 1935 lähtien on sijainnut Usma-järven rannalta tuotu vuonna 1704 rakennettu luterilainen kirkko. Kirkon eteen on sijoitettu muinaiset rankaisuvälineet - häpeäpaalu sekä jalkapuu, jotka olivat tarkoitettuja tottelemattomien talonpoikien rankaisemiseen kirkon edessä. Tällaiset häpeäpaalut ja jalkapuut olivat hyvin suosittuja Latviassa, ja jopa 1800-luvun toiselle puoliskolle saakka niitä pidettiin kirkon työvälineinä.

Jelgavassa on kunnostettu II maailmansodassa tuhotun Pyhän Kolminaisuuden kirkon torni, johon on tehty matkailukeskus, interaktiivinen museo, joka esittää Latvian historiaa muinaisajoista lähtien, vaihtuvien näyttelyiden salit, ravintola sekä näköalatasanne, josta avautuvat maisemat kaupunkiin ja sen ympäristöön. Saksalais-evankelisluterilainen Pyhän Kolminaisuuden kirkko oli Jelgavan vanhin (1574–1625) sekä Euroopan ensimmäinen uudelleen rakennettu luterilainen kirkko, jotka kuitenkin tuhottiin II maailmansodan aikana.

Omalaatuiset Vidzemen luterilaiset kirkot

Cēsiksen Pyhän Johanneksen kirkko on isoin keskiaikainen Riian ulkopuolella oleva kirkko - 65 m pitkä ja 32 m leveä kolmikulmainen kirkko, joka alkaa lännessä massiivisella 65 m korkealla kellotornilla, jossa on 15 m korkea goottilainen torni. 1200-luvun alkupuolella rakennetussa kirkossa on 1000 istumapaikkaa. Keskellä alttaria on esillä kuuluisan virolaisen taiteilijan Johan Kelerin alttaritaulu "Pieta” vuodelta 1858. Alttaritaulusta on muutama kopio - Pyhän Stephenin katedraalissa Wienissä, Pyhän Isaacin katedraalissa sekä ruotsalaisten kirkossa Pietarissa, Martinin kirkossa Riiassa sekä Karkusan seurakunnan kirkossa Virossa. 1900-luvun alussa tätä alttaritaulua pidettiin yhtenä kalleimmista alttaritauluista Latviassa. Nykypäivänä Pyhän Johanneksen kirkossa Cēsiksessä pidetään maailmalla tunnettujen kuoro- ja urkumusiikin konsertteja, mukaan lukien nuorten urkusoittajien festivaali. Kirkon tornista näkyy jopa 40 km:n etäisyydellä oleva Sininen mäki; kirkon kynnys on tasan 100 mm merenpinnan yläpuolella.

1200-luvun loppupuolella rakennetun Valmieran Pyhän Simeonin kirkon vaikuttavan iso alttarihuone viittaa olettamukseen, että kirkko on tehty siinä tarkoituksessa, että jumalanpalveluksen voisi pitää myös piispa. Massiiviset seinät ja tukevat tuet viittaavat siihen, että rakennus kuuluu romaaniseen tyyliin. Kirkon sisustusta koristavat arvokkaat barokkityyliset kanslian sekä urkuparven maalaukset sekä Heinrich Andreas Konciuksen ja Johann Andreas Steinin suunnittelemat rokokoourut. Huomion ansaitsee myös K. Fogel-Fogelsteinin alttaritaulu "Jeesuksen viettelys" (1842).

Krimuldan kirkko (Turaidan ja Raganan välissä) on yksi ensimmäisiä Liivinmaan kirkkoja. Sillä ei ole erikoista ulkopuolta eikä sisustusta. Sen rikkaus on sen vanha historia.

Oletetaan, että Krimuldan kirkon kumpareelle tai kirkkoon on haudattu vanha liiviläinen johtaja Kaupo. Historian aikakirjat kertovat, että Kaupo, toisin kuin muut Latvian johtajat, hyväksyi kristinuskon sekä tapasi Rooman paavin. Kauposta tuli varma katolilainen. Hän liittyi ristiretkeläisiin viedäkseen uskoa "tulella ja miekalla". Liiviläiset eivät totelleet vierasta uskoa ja karkottivat Kaupon linnasta. Hän kuoli myöhemmin taistelussa. Saksalainen pappi Alobran Alobran rakensi Kubeselen linnanmäelle vuonna 1205 poltetun linnan tilalle kirkon, joka nimettiin Krimuldan mukaan.

Jos teitä ei kiinnosta Baltian maiden muinaishistoria, voitte vierailla Krimuldan kirkon labyrintissa - meditaatiopyörässä, joka on tehty 1200-luvun alkupuolen Ranskassa Chartren katedraalin lattiaan tehdyn labyrintin mukaan.

Cēsiksen lähellä Taurenen kylässä sijaitsee Loden eli Apšin kirkko - vanhaan pakanuuspyhäkköön rakennettu puurakennus. Ensimmäinen kirkko rakennettiin tähän 1630-luvulla, mutta Pohjan sota (1700–1721) sekä rutto tuhosivat 28 Vidzemen kirkkoa, mukaan lukien Loden kirkon. Vuonna 1728 Loden kartanon omistajan Adolfs Hermans Bolto von Hoenbachsin rahoilla rakennettiin tammesta uusi kirkko, johon ajan myötä tuli kaunis sisustus, urut sekä Saksassa valettu kello.

Viimeksi päivitetty: 
11.07.2014