Olet täällä

Latvian historia

 „Olen rikas, omistan kaiken mitä minulle on tapahtunut” – nämä ovat suositun latvialaisen runoilijan Māris Čaklaisin sanat, joita ei haluaisi yhdistää Latvian ankaraan historiaan. 

Melko paljon traagisia historian sivuja, joista muutama kirvelee yhä edelleen ja on edelleen olennainen. Voidaan vain ihmetellä, miten latvialaiset ovat selviytyneet. Nykyään Latvia on vapaa ja itsenäinen maa, Euroopan unionin täysjäsen sekä Pohjois-Atlantin liiton (Naton) jäsenmaa.

Latvia sijaitsee loistavalla paikalla Itämeren rannikolla, Itä-Euroopan maiden ja läntisen sivilisaation keskellä. Voidaan sanoa Latvian sijaitsevan maantieteellisesti niin keskeisellä paikalla, että monet maat ovat halunneet alistaa Latvian sekä valloittaa sen omaksi omaisuudekseen. Saksalaiset, puolalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset, yli 700 vuotta pitkässä historiassa jokainen on tuonut oman järjestyksensä ja tapansa jättäen jälkensä latvialaisiin sekä koko Latvian maahan.

Vanhan ajan historia ja balttilaiset heimot

Latvian ja Latvian kansan alkuperä löytyy ajalta yhdeksäntuhatta vuotta ennen Kristusta, jolloin Latvian alueen kattaneet jäätiköt sulivat sekä alueelle saapuivat ensimmäiset asukkaat. Myöhemmin tänne asettuivat balttilaiset heimot - latvialaisten, liettualaisten ja preussilaisten esi-isät. Latvia on jo kauan sitten ollut kaupankäynnin risteyksessä; sen isoin joki Daugava oli tärkeä kauppareitti, joka yhdisti monia maita. Parempi käsitys muinaiskansojen elämästä löytyy Āraišin järvilinnan museosta– pienelle saarelle on tehty 800-luvun muinaislatgalilaisten asuinpaikan rekonstruktio.

Muinaisbalttilaiset heimot(kuronialaiset, zemgalilaiset, latgalilaiset ja selonialaiset) eivät olleet rauhallisia maanviljelijöitä vaan melko hyviä sotureita ja merimiehiä. Esimerkiksi Kurzemen rannikolla asuviakuronilaisia pidettiin viikinkejä pahempina rosvoina. Eräässä tanskalaisessa kirkossa ei turhaan lue 800 - 1200-luvulta säilynyt kirjoitus: „Jumala, suojaa meitä rutolta, tulelta ja kuronilaisilta!”

Kristinusko ja Liivinmaan ajanjakso

1100- ja 1200-luvulla Latvian valloittivat vähitellen saksan ristiretkeläiset, jotka yrittivät pakottaa alistuneet balttilaiset heimot kristinuskoon. Kuronilaiset ja zemgalilaiset taistelivat pisimpään, mutta 1200-luvun lopulla valta kuului saksalaisille, jotka alkoivat rakentaa kivilinnoja (hieno esimerkki on vaikuttava Turaidan linna), joiden ympärille kasvoi kaupunkeja. Valloitetuissa maissa muodostui uusi maiden liitto – Liivinmaa, joka oli olemassa 1500-luvun puoliväliin, jolloin Liivinmaahan hyökkäsivät Venäjän tsaari Iivana Julman joukot sekä Ruotsin ja Tanskan armeijat, minkä tuloksena Latvia siirtyi Puolan ja Liettuan omistukseen.

1500-luvulla, ajanjaksolla 1558 – 1582, osaan Latvian aluetta Kurzemen aatelismiehet muodostivat Kurzemen ja Zemgalen herttuakunnan, josta tuli lyhyessä ajassa nykyaikainen Euroopan valtio. Se harjoitti teollista tuotantoa, valmisti aseita, rakensi laivoja sekä kävi kauppaa maailmanlaajuisesti. Herttua Jakob Kettlerteki Kurzemen herttuakunnasta kolonialistisen suurvaltion, johon kuului kolme siirtokuntaa – Gambia Afrikassa, Tobago Keski-Amerikassa sekä Eidsvollin rautakaivos Norjassa. Kurzemen herttuan asuinpaikka oli Jelgavassa, jonne loistavan italialaisen arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrellinsuunnitelman mukaan rakennettiin linna. Mielenkiintoista on se, että Jelgavan linnassa asusteli hovinsa kanssa Ludvig XVII Ranskan vallankumouksen jälkeen. Kellarissa on edelleen esillä Kurzemen herttuoiden hautaholvi. Italialaisen Rastrellin johdolla rakennettiin myös Kurzemen herttuan kesäasuinpaikka - Rundālen linna, jota pidetään aitona barokki- ja rokokoohelmenä.

Ruotsalaisista venäläisiin

Vuonna 1600 Latviaan saapui sota, nälänhätä ja rutto. Ruotsin ja Puolan välisen sodan aikana 21 vuotta kestäneen tuhoisan sodan jälkeen Riika ja Vidzeme joutuivatRuotsin valtaan. Kaikkien sotakauhujen jälkeen asukkaat kutsuivat tätä aikaa 'hyväksi Ruotsin ajaksi'. Riiasta tuli Ruotsin suurin kaupunki, jonka varjoon jäi jopa Tukholma.

Rauha ei kestänyt pitkään, ja vajaan 100 vuoden jälkeen rikasta Riikaa ja koko Latviaa halusivat sekä puolalaiset että venäläiset. Pohjan sota alkoi. Vuonna 1701 itse Ruotsin kuningas Kaarle XII osallistui taisteluun Riiassa Spilven niityillä, ja taistelun tuoksinassa hän menetti saappaansa... Ruotsi voitti, mutta ruotsalaiset eivät aavistaneet, että yhdeksän vuoden kuluttua he joutuisivat antautumaan nuorelle ja energiselle Venäjän tsaari Pietari I:lle. Hän ei vain leikannut ikkunaa Venäjältä Eurooppaan Latvian ja Riian läpi, vaan myös tuhosi lähes kokonaan Vidzemensekä avioitui Vidzemen papin Gliksin kasvattitytön ja lastenhoitajan Marta Skvaronskan, seuraavan Katariina I:n kanssa. Riiassa (Palasta iela 9) ja Liepājassa (Kungu iela 24) seisovat yhä edelleen rakennukset, joissa Pietari asui.

Venäjän keisarikunta ja ensimmäinen maailmansota

1700-luvulla sisällytettiin koko Latvia vähitellen Venäjän keisarikuntaan. 1800-luvulla sekä 1900-luvun alussa Riiasta tuli yksi isoimpia Venäjän teollisuuskeskuksia - kolmanneksi isoin teollisuuskaupunki työntekijöiden määrän mukaan (Moskovan ja Pietarin jälkeen) sekä neljänneksi isoin tuotantomäärän mukaan. Juuri Riiassa rakennettiin ensimmäinen auto tsaarin ajan Venäjällä, ”Russo-Balt” –tehtaassa. Autosta on säilynyt monta mielenkiintoista todistetta Riian moottorimuseossa.

Ensimmäinen maailmansota keskeytti teollisuuden kehityksen. Vuonna 1915 Saksan armeija valloitti Kurzemen. Eturintama vahvistui kahden vuoden ajan Daugava-joen rannalla. Isänmaallisuuden tunteen ansiosta latvialaiset vapaaehtoiset ilmoittautuivat vasta muodostettuihin Latvian jousimiesten joukkoihin sekä osallistuivat erittäin tuhoisiin taisteluihin vapauttaakseen Latvian saksalaisilta maahanhyökkääjiltä. Maailman suuret sanomalehdet kirjoittivat heidän urhollisuudestaan joulutaisteluissa(taistelupaikkoja voi käydä katsomassa Ložmetējkalnsissa, Tīreļpurvsissa). Vasta vuonna 1917 Saksan armeija valloitti Riian, mutta pitkä sota oli väsyttänyt molemmat osapuolet. 11. marraskuuta 1918 julistettiin ensimmäisen maailmansodan loppu. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sodan loppua Latviassa.

Latvian itsenäisyyden julistaminen

18. marraskuuta 1918 julistettiin Riiassa itsenäinen Latvian tasavalta, mutta sen alueella olivat yhä edelleen Saksan miehitysjoukot, ja idästä uhkasivat Venäjän joukot. Tämä historiallinen seikka ei ole sattuma: latvialaisten kansallinen itsetunto oli herännyt.

Jopa 1860-luvulle saakka latvialaisilla oli melko huono käsitys kansallisesta identiteetistään, sillä maaorjuus rajoitti viljelijöiden älyllisen ja sosiaalisen maantieteen rajoja. 1860-luvulla koulutettujen latvialaisten määrä kasvoi, ja heidän joukossaan oli monia kasvavia julkisen sektorin työntekijöitä - ns. uuslatvialaisten järjestön jäseniä. Seuraava sysäys latvialaisten kansallisen itsetunnon kehityksessä tapahtui 1880- ja 1890-luvulla, jolloin uuslatvialaisten järjestön tilalle tuli „Uusi virta” -järjestö. Uuslatvialaisten ja uusvirtalaisten ideat ja toiminta tuottivat tulosta. 1890-luvulla muodostui nopeasti Latvian valtion poliittinen rakenne. Agraarisesta ja patriarkaalisesta Latvian kansasta muodostui nykyaikainen kansa kansallisine kulttuureineen ja itsetuntoineen. Sen ideat ja asema muotoiltiin filosofisiksi, ideologisiksi ja poliittisiksi käsitteiksi ja kriteereiksi. Tähän aikaan syntyi ideoita sekä muotoiltiin poliittisia tavoitteita, joiden ansioista vuonna 1918 perustettiin itsenäinen, kansallinen Latvian valtio.

Todellinen valta Latviassa kuitenkin oli Saksan miehitysviranomaisilla, joidenmielestä Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Brest-Litovskin kaupungissa allekirjoitettu rauhansopimus tarkoitti Venäjän luopumista Baltian maista. Neuvosto-Venäjä oli kuitenkin eri mieltä ja aloitti Latviassa laajenemisen joulukuussa 1918 sekä toteutti punaista terroria tappamalla 5000 ihmistä parissa kuukaudessa.

Alkoivat vapaustaistelut, joissa latvialaisia vastassa olivat sekä bolševikit että Saksan yritykset valloittaa Latvia. Saksalaisen kenraalin Rüdiger von der Goltzin unelma oli muodostaa saksalainen herttuakunta, ja unelman toteuttamiseksi Latviassa alkoi valkoinen terrori. Goltzin joukot hävisivät, joten kenraali sopi välittömästi Venäjän eversti Bermondt-Avalovin kanssa, joka oli perustanut armeijan taistellakseen bolshevismia vastaan.

8. lokakuuta 1919 alkoi hyökkäys Riikaan. Bermondtin armeija torjuttiin, mutta samalla vapaustaistelut jatkuivat. Muualla ensimmäinen maailmansota loppui vuonna 1918, mutta Latviassa vuonna 1920. "Cinevilla"-elokuvakaupungissaTukumsin maakunnassa, jossa kuvattiin Latvia vapaustaisteluista kertova „Riian vartijat” –elokuva, rakennetut lavasteet kertovat vakuuttavasti tästä historiallisesta ajanjaksosta sekä ihmisten elämästä.

Sotamuseossakinon mahdollista tutustua ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin sekä kokeilla latvialaisena taistelijana eli jousimiehenä olemista. Teillä on mahdollisuus pukea sen ajan univormu päälle sekä maistaa aitoa latvialaisen sotamiehen ruokaa - ruisleipää!

Vapaan maan kukoistus

Vapaassa Latvian valtiossa tapahtui nopeaa taloudellista kasvua, toteutettiin maareformi sekä uudistettiin sodassa kärsineitä yrityksiä sekä perustettiin uusia. Latviassa hallitsi kansallisen hengen nousu ja lyhyessä ajassa menestyttiin eri alueilla – koulutuksessa, kulttuurissa, maataloustuotannossa, teollisuudessa, tieteessä, urheilussa jne. Pinta-alaltaan pieni valtio paitsi tuotti itselleen maatalous- ja teollisuustuotteitta, myös vei niitä muihin maihin. Latvia vei puutuotteitta ja vaneria, pellavaa, nahkaa, sikoja, lihaa jne. Esim. Latvia oli neljänneksi - viidenneksi isoin voin vientimaa Euroopassa Tanskan, Hollannin ja Ruotsin jälkeen. Riiassa valmistettiin „Minox-kamera”, joka oli 1930-luvulla pienin kamera maailmassa. Sitä pidetään nykyäänkin loistavana insinööritekniikan saavutuksena.

Itsenäisyyden menetys ja toinen maailmansota

Vajaat 20 rauhallista vuotta, ja 23. elokuuta 1930 Saksa ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto allekirjoittivat Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisine lisäpöytäkirjoineen, jonka mukaan Latvia, Liettua, Viro ja Suomi määriteltiin kuuluviksi Neuvostoliiton etulinjaan. Lännessä toimi Hitler, Latvian idässä puolestaan Stalin. 17. kesäkuuta 1940 puna-armeija ottihaltuunsa Latvian tasavallan. Latvialaiset 'pyysivät' Neuvostoliitolta pääsyä osaksi Neuvostotasavaltojen liittoa ja heidän 'pyyntönsä' hyväksyttiin. Pian alkoivat ensimmäiset joukkokarkoitukset, joista suurin oli 14. kesäkuuta 1941, jolloin Latviasta karkotettiin Venäjälle yli 15 000 ihmistä. Heidän joukossaan oli vanhuksia, naisia ja lapsia.

Saksan armeija hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941, jolloin Latviassa alkoi Saksan miehitys. Sen aikana tapettiin suurin osa Latvian juutalaisista ja mustalaisista. Muodostettiin Latvian legioona, johon pakkokeinoilla kutsuttiin latvialaisia Saksan armeijaan taistelemaan saksalaisten puolella. Neuvostoliiton puolellakin taisteli tuhansia latvialaisia, joita mobilisoi Stalilin järjestelmä. Naurettava tilanne - sen sijaan että he olisivat toteuttaneet unelmaansa itsenäisestä Latviasta ja puolustaneet sitä, latvialaisten oli taisteltava vieraissa armeijoissa toisiaan vastaan.

Lokakuussa 1944 Neuvostoliiton joukot valloittivat Riian. Neuvostoliiton armeija ei pystynyt ikinä valloittamaan Latvian läntisintä aluetta Kurzemea. Sodan loputtua Latviaan palasi Neuvostoliiton järjestelmä.

Latvia osana Sosialististen Neuvostotasavaltojen liittoa

Viisikymmentä vuotta rautaesiripun takana. Viisikymmentä vuotta intensiivistä venäläistämistä. Sosialistinen talous, joka ei pystynyt tarjoamaan ruokaa eikä muita tärkeimpiä tavaroita. Maaseudulla ihmiset jaettiin kolhooseihin ja yksityistaloja tasoitettiin. 25. maaliskuuta 1940 tapahtui toiseksi suurin joukkokarkoitus, jonka aikana vietiin noin 43 000 ihmistä Venäjälle... Järjestelmä, jossa tapettiin pieninkin vapaa-ajattelun ilmaisu.

Sotahistoriallisen matkailun harrastajat löytyvät Latviasta monia vierailun arvoisia paikkoja. Näissä paikoissa voidaan tutustua I ja II maailmansodan sotilaalliseen perintöön, Neuvostoliiton jättämiin sotilaallisiin rakennuksiin, esim. Irbenen radioteleskooppiin, joka on yksi isoimpia tämän tyyppisiä rakennuksia Pohjois-Euroopassa, tai sitten Līgatnen lähellä maanalaiseen bunkkeriin, joka rakennettiin kommunistisia johtajia varten ydinsodan varalta.

Laulava vallankumous

1980-luvulla Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov aloitti perestroikan eli uudelleenrakentamisen ja julkisuuden politiikan. Tämä edisti kansallisen heräämisen liikettä Latviassa. Vuonna 1988 perustettiin Latvian kansanrintama, joka voitti vuoden 1990 vaaleissa sekä 4. toukokuuta hyväksyi julistuksen Latvian tasavallan itsenäisyyden uudistamisesta. Neuvostoliiton järjestelmää oli kuitenkin vaikeaa rikkoa - vuoden 1991 tammikuu jää historiaan barrikadien aikana. Ihmiset saapuivat koko Latvian alueelta maatalous- ja raskaskoneilla Riikaan suojatakseen Riikaa yötä päivää. Se oli uskomatonta yhtenäisyyden aikaa, jota kutsutaan myös Laulavaksi vallankumoukseksi, sillä vallanvaihto tapahtui ilman verenvuodatusta. Väkivallattomiin vastarintamamenetelmiin kuului Baltian ketju, jolloin kolmen Baltian maan asukkaat pitivät toisiaan kädestä kiinni ja muodostivat ihmisketjun Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. Myös vanhan järjestelmän puolustajien yritys palata vanhaan järjestelmään epäonnistui vuonna 1991, jolloin he järjestivät vallankumouksen Moskovassa. Venäjällä demokraattiset voimat kaappasivat vallan, ja Latvian tasavallan parlamentti julisti Latvian tasavallan itsenäiseksi valtioksi.

Vuonna 2004 Latvia liittyi Euroopan unioniin ja siitä tuli Naton jäsenmaa. Vuonna 2014 suunnitellaan kansallisen valuutan (lati) vaihtoa EU valuuttaan (euro). 

Sotilaallinen perintö
Lue lisää

Sotilaallinen perintö

Latvian alueella on käyty monta sotaa. Täällä kävivät saksalaiset ristiretkeläiset, Venäjän tsaarien Iivana Julman ja Pietarin I:n joukot...
Vecā karte
Lue lisää

Riian historia

Riian vanhan kaupungin historiallinen keskus. Riian yli 800-vuotinen historia on todellakin ollut monipuolinen. Aikoinaan Riika oli...
Velosipēdu muzejs Saulkrastos
Lue lisää

Museot ja taidegalleriat

Latviassa on merkittävä määrä museoita - sekä klassisia että yllättäviä ja jopa tuhmia. Suosituimmat ovat Turaidan museoreservaatti,...
Lue lisää

Historia ja kulttuuri

Latvia sijaitsee länsimaisen ja itämaisen kulttuurin välissä, ja sen historia on kirjava. Erilaiset kulttuurit ovat jättäneet leimansa...

Sivut

Viimeksi päivitetty: 
19.12.2014