A+
Beta

Ortodoksiset kirkot

Kristillistä uskoa nykyisen Latvian alueella ovat ihmisille saarnanneet lähetyssaarnaajat Polockista, joten ortodoksiset ja katoliset kirkot ovat ilmestyneet Jersikaan ja Kokneseen ennen saksalaisritareiden linnoja. Läpi vuosisatojen säilynyt Latvian ortodoksinen kirkko uudistaa ja rakentaa uusia kirkkoja, joista monet ovat yllättävän yksinkertaisia tai loistavia.

  • Ķemerin ortodoksinen kirkko
  • Kārsava ortodoksinen kirkko
  • Ludza ortodoksinen kirkko
  • Vecslabada ortodoksinen kirkko

Syvät juuret

Latvian ortodoksisen kirkon toiminta on riippumatonta. Yhteys äitikirkkoon eli Venäjän ortodoksiseen kirkkoon on hengellinen ja kanoninen. Sillä on omat sääntönsä, valittu synodi ja tällä hetkellä Riian ja koko Latvian metropoliitta Aleksanteri.

Latviassa on kaksi luostaria – Riian Pyhän Kolminaisuuden nunnaluostari sivuliikkeineen Jelgavan maakunnan Valgundessa sekä Jēkabpilsin Pyhän Hengen luostari. Saneeraustyöt suurimmissa Riian, Jelgavan ja Liepājan katedraaleissa jatkuvat. Latvialaisten seurakuntien kirkot ovat täysin kunnostettuja Ainažissa (Vidzemessa) ja Kolkassa (Kurzemessa) sekä Sedassa, Valkassa, Ogressa ja Salaspilsissa.

Ortodoksisella uskolla on Latviassa syvät juuret. Se on yksi kolmesta suurimmasta uskonnosta, ja sen kirkot - suuret ja upeat kivikirkot keskellä kaupunkia perinteisine sipulikupoleineen tai juuri päinvastoin: pienet, kauniit puiset rakennukset puukaiverruksineen rauhallisella maaseudulla – ovat erottoman osa maisemia.

Riippuen hallitsevasta tahosta ortodoksisuus on kokenut sekä hyviä että huonoja aikoja, mukaan lukien kieltoja. Vaikka Latgalessa, Latvian itäosassa, ortodoksisuus on ollut yksi vahvimpia ja suurimpia uskontoja, sen kultakausi tapahtui Latvian ollessa osana Venäjän keisarikuntaa. Silloin rahaa rakentamista, kunnostamista ja koristelua sekä lähellä olevien maiden ostamista varten antoivat sekä varakkaat seurakunnan jäsenet ja mesenaatit että valtiovarainministeriö. On kuitenkin olemassa historiallisia todisteita traagisista tapahtumista, jolloin kirkkoja tietoisesti tuhottiin, ryöstettiin ja poltettiin sekä pappeja jahdattiin, kidutettiin ja tapettiin.

Modernissa Latviassa ortodoksinen kirkko huolehtii tuplajuhlista. Kuten tiedetään, ortodoksit juhlivat uskonnollisia juhlia vanhan tyylin eli juliaanisen kalenterin mukaan - kaksi viikkoa länsikristittyjen jälkeen. Siksi Latviassa on mahdollista kokea kaksi joulua, kaksi uutta vuotta ja kaksi pääsiäistä, ja halutessaan voi paastotakin kauemmin.

Merkittävimmät kirkot

Merkittävin Latvian ortodoksinen kirkko on Riian Kristuksen syntymän katedraali, joka sijaitsee kaupungin keskustassa Esplanadi-puistossa Ministerikabinettia vastapäätä. Katedraali rakennettiin vuosina 1876 - 1884 R. Pflughin suunnitelman mukaan uusbysanttilaiseen tyyliin; se oli ensimmäinen Esplanadi-puiston aukiolla sijaitseva rakennus. Suunnitelma muuttui, koska arkkitehdin piti täydentää sitä 12 Aleksanteri II:n lahjoittamalla ja Moskovassa valetulla kellotornilla. Katedraali on koristeltu viidellä kullatulla kaarella ja ristillä, ikonostaasin ovat maalanneet Pietarin taideakatemian professorit. Neuvostoliiton aikana (1964–1990) rakennuksessa sijaitsi Tietotalo, planetaario sekä yksi sen ajan suosituimpia kahviloita "Dieva auss" (Jumalan korva), jossa taiteilijat, muusikot, runoilijat sekä muut vapaa-ajattelijat kohtasivat.

Nykyään Kristuksen syntymän katedraali liittyy kuuluisaan Tihvinän Jumalanäiti ihmeidentekijän ikoniin, jonka valmisti apostoli ja evankelista Luukas. Toiseen maailmansotaan saakka ikoni sijaitsi Tihvinän luostarissa Venäjällä. Saksalaiset joukot takavarikoivat sen voidakseen käyttää sitä miehitettyjen alueiden ortodoksien jumalapalvelusten aikana ja toivovat siten saavansa myötämielisyyttä. Jumalanäidin sai silloisen Riian Kristuksen syntymän katedraalin ortodoksisen kirkon piispa Jānis Garklāvs, joka pakeni ikoni mukanaan. Ikoni matkusti Jānis Garklāvsin kanssa ympäri maailmaa ja saapui USA:han. Garklāvs kuitenkin halusi ikonin palaavan Tihvinään. Siitä huolehti hänen ottopoikansa, Chicagon katedraalin piispa Sergejs Garklāvs, joka toi sen Kārlis Zariņsin avulla Latviaan ja jälleen takaisin Tihvinään.

Riiasta löytyy kaksi muuta erikoista ortodoksista kirkkoa. Moskavan esikaupungissa Gogoļa iela –kadulla olevan Pyhän Jumalanäidin julistamisen kirkon toinen nimi on Pyhän Nikolai Ihmeentekijän kirkko, joka on yksi vanhimpia Riiassa (historiankirjoissa mainittu jo 1400-luvulla). Itse asiassa ne ovat kaksi puuseinällä ja lasiovella erotettua eri kirkkoa, jotka yhdistettiin arkkitehti T.G. Schultzin suunnitelman mukaan. Sen jälkeen kirkkoja ei ole rekonstruoitu.

Raunioista heränneet

Pyhän Simeonin ja Pyhän Annan ortodoksisten katedraalien kohtalo oli dramaattinen. Ulkoa upea rakennus on rakennettu kuuluisan italialaisen arkkitehti Rastrellin suunnitelman mukaan 1700-luvun kolmannella neljänneksellä ja uudelleenrakennettu 1990-luvulla. Se kärsi suuria vahinkoja II maailmansodan aikana. Rauniot säilyivät 1980-luvun alkuun, jolloin ne oli tarkoitus purkaa. Päätös kumottiin viime hetkellä, ja nykyään Kurzemen herttuakunnan ylpeyden „Academia Petrinan” eli Jelgavan linnan vieressä seisoo komea valkoinen katedraali.

Tarina ylösnousemuksesta koskee myös Sotasatamaa Liepājassa, jossa Venäjän keisarikunnan isoimmalla Baltiassa sijainneella sotilaallisella alueella yllättää kultaisilla kupoleilla Pyhän Nikolain ortodoksinen Merikatedraali. Sotasataman katedraalin suunnittelivat arkkitehdit Pietarista. Katedraalin rakenne on ainutlaatuinen - siinä ei ole pylväitä ja painoa tukee neljä holvikaarta. Vuonna 1903 kirkko konfirmoitiin merimiesten puolustajan, pyhän ihmeentekijän Nikolain kunniaksi. Neuvostoliiton aikana siellä toimi urheilusali.

Lautalla Daugava-jokea pitkin

Latvian ortodoksisen uskonnon kirkot eivät ole aina välttämättä isoja. Monet rukoilevat pienissäkin kirkoissa, mm. Pyhän Pietarin-Paavalin Ķemerin kirkossa (Jūrmalassa), joka erottuu puukaiverruksilla koristellulla julkisivullaan. Se rakennettiin 1800-luvun lopulla. Rakentamiseen ei ole käytetty yhtään naulaa.

Ainutlaatuinen on myös eräs pienehkö kirkko Riika-Daugavpils -tien oikealla puolella Līvānin jälkeen. Se on Jersikan ortodoksinen kirkko, joka rakennettiin 1800-luvun alussa Ukrainan Odesassa valmistetuista osista. Ensiksi kirkko sijaitsi Daugavpilsissä, myöhemmin se vietiin lautalla nykyiseen paikkaansa.