A+
Beta

Urut

Latvian kirkot ovat täynnä antiikkia ja erinomaisia urkuja, joiden ääni liikuttaa sielua sekä täyttää hengen. Urut ovat Latviassa perinteisiä kirkkosoittimia; niitä on käytetty 1400-luvulta lähtien.

  • Rucavan luterilaisen kirkon urut
  • Urut
  • Urut

Latviassa on noin kolmetsadat ns. historialliset urut eli vuoteen 1945 mennessä valmistetut musiikkisoittimet. Sen lisäksi ne valmistettiin tiettyä tilaa varten ottaen huomioon sen akustiset mahdollisuudet. Se tarkoittaa sitä, ettei ole olemassa kaksia samanlaisia urkuja - jokainen soitin on ainutlaatuinen. Sen takia täytyy arvostaa korkeasti sitä, että pitkän eristyksen takia Latviassa on yhä edelleen olemassa autenttisia helmiä, jotka yllättävät jopa erinomaisimpia eurooppalaisia urkujen tuntijoita.

Kannattaa ehdottomasti mainita Ugālen kirkon urkut, joissa on alkuperäiset yli 300 vuotta vanhat pillit. Samaten Liepājan Pyhän kolminaisuuden kirkon soitin, joka on tällä hetkellä ainoa maailmassa, joka soittaa musiikkia käyttäen muuttamattomia 1870-luvulla valmistettuja pillejä. 131 rekisteriä, 4 manuaalia ja 7000 pilliä – näitä urkuja pidettiin vuoteen 1912 asti maailman isoimpina; nykyään ne ovat maailman isoimmat muuttamattomat (mekaaniset) urut.

Erinomaisten mestareiden työt

Suurin osa soittimista rakennettiin 1800-luvulla paikallisten mestareiden toimesta. Muutamia ovat opettaneet kuuluisat mestarit ulkomailla (G. Fr. Ladegasta, A. Hesses jne.). Muut olivat suurimmaksi osaksi itseoppineita. Näiden mestareiden soittimien laatu ja omalaatuinen ääni on ihastuksen arvoinen.

Vuosisatojen myötä muutkin eurooppalaiset mestarit ovat valmistaneet Latvian urkuja. Liepājan Pyhän Kolminaisuuden katedraalin urkujen mestaria, saksalaista Heinrich Andreas Konciusta arvosti suuresti kuuluisa säveltäjä Johan Sebastian Bach. Koncius on valmistanut myös Pyhän Jaakobin katedraalin urut Riiassa.

Latvian kuuluisimmat urut ovat Riian Tuomiokirkon urut, jotka valmistettiin 1880-luvulla "E. F. Walcker & Co” -yrityksessä.  Näiden myöhäisromantiikan ajanjakson urkujen rakentamisen korkein taiteellinen lopputulos on todettu maailman yksiksi arvokkaimmiksi historiallisiksi uruiksi. Uruissa on 124 rekisteriä, 4 manuaalia ja pedaali, 6718 erikokoisia ja -materiaalista pilliä, jotka on sijoitettu 26 ilmalaatikon päälle. Pillien koot ovat erilaisia – pisimmät ovat 10 m, lyhyimmät taas vain 13 mm pituisia. Riian tuomiokirkon urkujen siunaussävellyksen teki Franz Lizst.

Urkujen ääni on niin ihmeellinen, että jokaiselle suositellaan käyntiä kuuntelemassa konserttia Riian tuomiokirkossa.

Vanhimmat Riian urut

Useampia ainutlaatuisia soittimia on joskus ollut kuultavissa Pyhän Pietarin kirkossa, mutta vanhimmat Riian urut sijaitsevat reformoidussa kirkossa - valitettavasti niitä ei voi enää kuulla. Vanhan Pyhän Gertrudin ja Pyhän Jeesuksen kirkossa soivat yhä edelleen saksalaisen mestarin V. Zaueran rakentamat soittimet, „E. F. Walcker & Co” -urut ovat kuultavissa Torņakalnsissa, Pyhän Paavalin ja Pyhän Martinin kirkossa.

Urkumusiikkikonsertit

Kirkkokonsertti kuulostaa aina erilaiselta kuin konsertti salissa. Varsinkin jos se on urkumusiikkikonsertti vanhassa Riian tuomiokirkossa. Tuomiokirkko on Latvian evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispan katedraali sekä yksi maailmassa upeimpia konserttisaleja, jossa esiintyvät mielellään maailmankuulut urkujensoittajat ja muut muusikot.

Joka vuosi heinäkuun alussa kuuntelijat kokoontuvat kansainväliselle „Riian tuomiokirkko” -urkumusiikkifestivaalille. Elokuun lopussa Latvian satamakaupungissa Liepājassa järjestetään kansainvälinen urkumusiikkifestivaali.

Urkumusiikkifestivaaleja ja konsertteja järjestetään muissakin Latvian kaupungeissa, joiden kirkoissa on mahdollista soittaa soittimilla. Jūrmalassa, Dubultissa on mahdollista kuulla joka vuosi "Vox angelica" -urkumusiikkifestivaalin esityksiä.