Olet täällä

Vanhat uskomukset

Esi-isien tavat ja perinteet eivät ole tavattavissa Latviassa ainoastaan museoissa. Päinvastoin ne ovat osa kansan elämää sekä antavat matkailijoillekin mahdollisuuden saada tietoja kulttuurihistoriallisesta perinnöstä.

Vuosipäivät vaihtuvat, mutta vuosijuhlat sekä niiden suosio Latviassa ei vähene. Paras paikka perinteistä nauttimiseen on Riian etnografisessa ulkoilmamuseossa ja muualla. Lähes jokaisesta kaupungista tai kylästä löytyy paikka, jossa ihmiset kokoontuvat ja juhlivat ihan kuin sata vuotta sitten.

Kesäpäivänseisaus

Latvian suosituin juhla on līgo-juhla eli juhannus (jāņi latviaksi). Kesäpäivänseisauksena noidat kuulemma lentävät taivaalla, joten maatilaa kannattaa suojata pihlajan oksilla. Voit kokea jotain suurta, jos löydät saniaisen kukan, joka tarinoiden mukaan kukkii vain yhden yön.

Jos peseydyt auringonnousussa kasteessa alasti, olet jatkossa terve. Monet juhannusrituaalit ovat periytyneet muinaisajoilta, joten niihin voi parhaiten tutustua juhlimalla folkloristien kanssa esimerkiksi Turaidassa, Jāņu-mäellä.

Laskiainen ja talvipäivänseisaus

Talven lopulla vietetään laskiaista eli meteņiä. Lauletaan hauskoja lauluja, lasketaan mäkeä, syödään kunnon possun kinkkua sekä kävellään talosta taloon naamiaispuvut päällä – tätä on meteņi. Tätä samaa juhlaa eli maslenitsaa vietettynä slaavilaisten perinteiden mukaan on vietetty oikein, jos paistetaan lettuja, lauletaan lauluja ja poltetaan olkinukkeja. Maslenitsan perinteitä arvostetaan suuresti Itä-Latvian kaupungissa Daugavpilsissä.

Lyhyin päivä ja pisin yö vuodessa on 22. päivä joulukuuta, jolloin kuljetaan naamiaisasuissa ympäri ja poltetaan perinteisesti pölkkyä – se on mahdollista paitsi Ulkoilmamuseossa, myös Vanhassa Riiassa. Ainakin tuhat riikalaista ja Riian vierasta kokoontuu ja lähtee kävelylle vetämällä köysissä kiinni olevia pölkkyjä, joita poltetaan illan aikana. Siten he hyvästelevät edellisen vuoden aikana tehdyt tuhmuudet. Kansanperinneyhtyeet esiintyvät, lapset ja aikuiset osallistuvat leikkeihin ja kansantanssit houkuttelevat liikkumaan.

Pääsiäinen

Latviassa kristillinen juhla ei kilpaile pakanuusperinteiden kanssa ja päinvastoin - esi-isien perinteiden kunnioittaminen ei tarkoita kristillisen juhlan poissulkemista. Monet lähtevät pääsiäisaamuna kirkkoon, mutta jumalanpalveluksen jälkeen mahdollisesti keinuvat kunnolla, etteivät hyttyset pure kesällä. Samaten voidaan vieritellä pääsiäismunia tai muinaisten liiviläisten perinteiden mukaan lähteä laulaen rannalle jahtaamaan lintuja. Monet latvialaiset lapset uskovat, että pääsiäispupu tuo yöllä värikkäitä munia ja piilottaa ne puutarhaan tai muualle kotona.

Dievturība eli jumalien palvonta

Latvialaisten etnistä uskontoa kutsutaan dievturībaksi eli jumalien palvonnaksi. Jumalien palvojat ja folkloristit yrittävät säilyttää ja huolehtia muinaislatvialaisten käsitystä Jumalasta rakkaana ja kattavana voimana, joka voi ilmestyä kuin kaunis kukka tai vanha mies, joka saapuu ihmisten luokse tarkistamaan heidän hyväsydämisyyttään. Latviassa kunnioitetaan yhä edelleen vanhoja tietoja pyhistä paikoista ja maanalaisista virtauksista, joita pitkin virtaa paremmin paitsi ääni myös hyvien ajatuksien energia.

Pyhinä paikkoina pidetään vanhoja mäntymetsiä, yksittäisiä puita, lähteitä, kivikasoja, mäkiä ja laaksoja – kaikkia, joista tarinoiden mukaan tulee erikoista energiaa. Eräs tunnetuimpia pyhiä paikkoja sijaitsee Sunākstessa Jaunjelgavan maakunnassa, mutta eniten puhutaan Pokaiņin pyhästä paikasta lähellä Dobelea. 1970-luvulla sekä Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnossa (NASA) että Neuvostoliiton avaruustutkimuskeskuksessa tutkittiin valokuvia, joissa on huomattu mikroaaltosäteilyä. Näissä valokuvissa nähtiin syviä renkaan muotoisia rakenteita, joista suurin, jonka halkaisija on lähes 340 km, ympäröi lähes koko Latviaa ja sen keskus on Pokaiņin lähellä.

Kansanlääketiede

Vaikka latvialaiset kunnioittavat nykylääketieteen saavutuksia, kansanlääketiedettäkään ei kiistetä. Erilaiset yrttiteet, kasvit ja niiden keittäminen - nämä ovat itsestäänselviä keinoja, jotka auttavat yskään, kurkkukipuun ja moniin muihin vaivoihin. Joskus on hyödyllistä olla energisesti vahvoissa paikoissa, lausua taikasanoja tai jopa lähteä parantajan luokse, jonka taidot on peritty sukupolvelta toiselle.

Erityinen paikka kansanlääketieteessä on sauna. Nykyään on myös maalaissaunoja, joissaasiantuntevan muinaisperinteiden mukaisen saunottajan johdollaterveys saattaa parantua. Vanhoja latvialaisia saunoja kutsuttiin mustiksi saunoiksi eli savusaunoiksi. Saunaa on lämmitettävä vähintään kuusi tuntia, jotta kivet ovat tarpeeksi kuumia. Kun haluttu lämpötila on saavutettu, savu päästetään ikkunan läpi ulos, kun taas sauna pysyy lämpimänä edelleen kuumien kivien avulla.  

Muinaishoitoja harrastavat myös folkloristit, esimerkiksi kansanperinneyhtye „Trokšņu iela”. Yhtyeen jäsenet laulavat, soittavat, leikkivät, kutovat vöitä ja verkkoja, rakentavat taloja sekä parantavat muinaisperinteiden mukaan parantavilla kasveilla.

Latviassa järjestetään säännöllisesti erilaisia folkloristien tapahtumia sekä kansanperinneyhtyeiden konsertteja, joissa matkailijat ja muut vieraat voivat tutustua muinaistaitoihin ja perinteisiin. 

Viimeksi päivitetty: 
11.07.2014