Leipämuseossa vierailijat ottaa vastaan itse emäntä latgalilaisten kansanpuvussa, latgalilaisilla kansanlauluilla sekä paikallisella murteella. Vija Ancāne on valmistanut vierailijoita varten dramatisoidun esittelyn. Museossa palaa kynttilöitä, pöydällä saviastiassa höyryää yrttiteetä, pellavapöytäliinan päällä tuoksuu ruisleipä. Tilaisuus alkaa ruisjyvien tunnistamisella ja maistamisella. Vija Ancāne on kerännyt kymmeniä sananlaskuja, uskomuksia ja satuja sekä ottanut selvää viljan kasvattamisen sekä leivän paistamisen ja syömisen perinteistä.
Täällä voi kuunnella tähkien ja varstojen ääniä. Täällä voi oppia vanhoja viljaan ja leipään liittyviä tansseja. Vierailijoilla on mahdollisuus maistaa leipää, kokeilla myllyn pyörittämistä tai pitää koria täynnä jyviä.
Vija Ancāne osaa valmistaa vanhoja latgalilaisia ruokia - krupnīks, veisteknis, grucis ym. ja kertoa niistä. Museoon on kerätty satoja jyvien käsittelyyn ja leivän valmistamiseen liittyviä esineitä.
Lyhyenä aikana Leipämuseon avaamisesta siellä on käynyt tuhansia kävijöitä koko Latviasta ja myös ulkomailta. Vija Ancāne kunnioittaa vilpittömästi latvialaista ruisleipää. Rakastaen työtä, uskollisuudella Latviaa kohtaan, haluten opettaa nuorille kunnioitusta kotimaan historiaa kohtaan Vija Ancāne on tehnyt tyhjästä museon, joka tunnetaan nykyään koko maassa.
Kutsu keskusteluun leivästä ja leivän valmistamisesta: tuoreen leivän maistiaiset, yrttiteestä nauttiminen, mahdollisuus ostaa Aglonan leipää ja leivonnaisia.















