A+
Beta

Latvian Kansallisooppera

Korkeatasoisista ooppera- ja balettiesityksistä voi nauttia Latviassakin. Latvialla on oma Valkoinen talo - siksi latvialaiset kutsuvat rakennusta, joka seisoo ylpeästi Aspazijas bulvārissa, maisemallisen kaupungin kanavan lähellä. Jo yli 90 vuoden ajan se on ollut kansallisooppera- ja balettiseurueiden koti - kansainvälisten kulttuuripiirien tunnustamien ja arvostamien seurueiden, jotka ovat kasvattaneet monta kuuluisaa taiteilijaa.

Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera
Latvijas Nacionālā opera
  • Latvijas Nacionālā opera

Latvian kansallisoopperan lava on toiminut ponnahduslautana nyt maailmankuuluille taiteilijoille - kuuluisalle lyyriselle koloratuurisopraanolle Inessa Galantelle, mezzosopraano Elīna Garančalle, sopraanoille Inga Kalnalle, Kristīne Opalais ja Maija Kovaļevska, tenori Aleksandrs Antonenkolle, bassobaritoni Egils Silinsille sekä premier-balettitanssijoille Mikhail Baryshnikoville, Māris Liepalle ja Aleksandrs Godunovsille.

Yhden kauden aikana LKO esittää melkein 200 esitystä ja tuottaa keskimäärin kuusi uutta esitystä. Perusohjelmaan kuuluu valtaosa kultaklassikoita, joiden tuottaminen muuttuu usein yllättäviksi ja rohkeiksi pitkäaikaisiksi projekteiksi, kuten esimerkiksi Richard Wagnerin tetraloggian esitykset.

Loistavat taiteilijat

Vuodesta 1996 lähtien Andrejs Žagars on ollut Latvian Kansallisoopperan johtaja. Hän on myös lukuisten esitysten johtaja. Andrejs Žagarsin ansiosta LKO:n esityksiin ovat osallistuneet loistavat nykypäivän taiteilijat maailman suosituimmilta lavoilta, esimerkiksi kapellimestarit Mariss Jansons, Mstislav Rostropovich, Tadeusz Wojciechowski, Julian Reynolds sekä Modestas Pitrenas.

LKO:n ooppera- ja balettiyhtyeiden kiertue on hyvin aktiivinen - he ovat esiintyneet monissa Euroopan ja maailman maissa, mm. Hong Kongissa, Taiwanissa, Italiassa, Israelissa ja Venäjällä. LKO:n oopperaseurue on osallistunut lukuisiin Eurooppalaisiin festivaaleihin - toistuvasti oopperafestivaaliin Dalhallassa (Ruotsi), Savonlinnassa (Suomi) sekä Wiesbadenissa (Saksa).

Oopperan alku

Latvialainen ooppera juontaa juurensa 1700-luvulta, jolloin Kurzemen herttuakunnassa järjestettiin ensimmäisiä musikaalisia esityksiä ja ensimmäiset kiertävät oopperat syntyivät. Vuonna 1782 avattiin kaupungin saksalainen teatterirakennus (nykyinen LKO), jossa esitettiin sekä draamateatteri- että ooppera- ja balettiesityksiä.

Latvian ooppera on syntynyt vuonna 1912, jolloin säveltäjä Pāvuls Jurjānsin johdolla perustettiin latvialainen ooppera, joka 23. tammikuuta 1919 avattiin Richard Wagnerin oopperalla "Lentävä Hollantilainen".

Latvian kansallisoopperan balettiseuran historiaan liittyy parhaimpia venäläisen klassisen baletin perinteitä. 1800-luvun alkupuolella riikalaisia balettitaitajia, sen ajan loistavimpia Eurooppalaisia tanssijoita - Pietarin keisarin hovin ensimmäinen tanssija ja balettimestari, ennen sitä Pariisin oopperan ensimmäinen tanssija Louis Dupont, Wienin teatterin ensitanssijatar Katti Lanner sekä balettitanssija ja balettimestari Marius Petipa.

1920-luvulla Riian baletin johtaja oli Alexandra Fedorova - legendaarinen Fokine-perheen jäsen, joka teki aktiivisesti yhteistyötä poikansa Lev Fokinen kanssa. 1930-luvun alkupuolella balettia johti kuuluisan Diaghilev-seurueen tanssija Anatols Vilzaks.

Vuodesta 1993 lähtien Latvian kansallisoopperan baletin johtaja on ollut Aivars Leimanis. Täällä hetkellä LKO:n seurueen ohjelmistoon kuuluu klassisen baletin helmiä - "Giselle", "Joutsenlampi", "Pähkinänsärkijä", "Don Quijote" sekä ns. modernin baletin edustajat "Romeo ja Julia, "Coppélia", "Bakhchisarayn suihkulähde", "The Bright Stream" sekä Boris Eifmanin hienostunut "Anna Karenina".

Arkkitehtuurin monumentti

LKO:n rakennus on arkkitehtuurinen monumentti: se on rakennettu Pietarin taideakatemian professorin L. Bonstetin suunnitelman mukaan (1860–1863) teatteriksi - se on taannoin ollut ensimmäinen julkinen talo neljine ulkojulkisivuineen.

Sen ulkopuoli noudattaa klassista tyyliä, upeassa sisustuksessa näkyy eri tyylien piirteitä - sekä renessanssi että barokki, klassisismi ja empiiri. Yksi taiteellisesti rikkaimpia tiloja on katsomosali - 1240 istumapaikkaa ja 150 seisomapaikkaa.

Tutustumisvierailu ilmoitetaan puhelimitse +371 67073820 tai s-postilla education@opera.lv.

 
56.944603, 24.032085
  • Kielet, joilla palvellaan: 
    • Englanniksi
    • Latviaksi
    • Venäjäksi
  • Pääsymaksu: 
    Maksullinen
  • Maksutavat: 
    • Käteinen
    • Luottokortti
    • Pankkisiirrolla
Palvelut: 
  • Oppaan palvelut
  • Ruokailu
  • Teematapahtumat
Tarjotut mahdollisuudet: 
  • Pääsy liikuntarajoitteisille henkilöille
  • WC
Tieto muutettu: 10.09.2014